Ja niinhän siinä sitten kävi, herkkuporsas otti vallan ja kiskoin sukulaatia koko viikonlopun. Taispa tuonne vatsan uumeniin sipsipussikin hävitä. Voin kertoa että alkuviikko tulee olemaan vaikea, mutta minähän en sorru!

Viikonloppuna ei sitten tullukaan tehtyä mitään tavallisesta poikkeavaa. Yöjuoksutkin jäi jonnekkin häikäisevään tulevaisuuteen. No mutta onhan tää perhe mun elämä niin vallan mielelläni koko viikonlopun heidän kanssaan vietän. Neiti Nöppönen tykkää hiekkalaatikkoleikeistä ja ollaankin siellä nyt istuskeltu molempina päivinä ja pitäishän sinne mennä ihan joka päivä, eikä vaan joka toinen tai kolmas.

Näillä alkusyksyn keleillä meillä tuntuu olevan jatkuva vaateongelma noiden mukuloiden kanssa. Aamuisin on viileä ja kun laitetaan vaatetta päälle niin pian hiki virtaa. Uusin tulokas on vielä vaikeampi tapaus kuin esikoinen. Vaunuihin ei voi kuvitellakaan mitään muuta kuin sisävaatteet, mutta entäs sitten kun/jos ollaankin sylissä. No menihän se tuolla paksulla vanuhaalarilla kun sen vain piti auki. Tyytyväiseltähän meidän pienin prinsessa vaikutti.

Ja huoh kun minä taas niin kaipaan omaa pihaa että koirakin sais olla leikeissä mukana. Aina täytyy lenkin jälkeen vielä koira sisälle kun ei sitä viitsi tuonne talonyhtiön leikkipaikalle viedä, tiedä mitä ne naapurit siihen sanois. Noh, täytyy jaksaa uskoa että joskus vielä meilläkin se oma koti on.. Ainiin millonhan se lotto arvotaan? Ja kyllä, rivit on vetämässä :D

Mutta nyt kutsuu iltapala